Historia

Kokemäen FK-kerhon historiaa

Taustaa

Kokemäen FK-kerho juontaa juurensa vuoteen 1974, jolloin toiminnasta vastasi Autoliiton Kokemäen osaston nuorisojaostossa toimiva mikroautokerho. Ajopaikkoina oli mahdollista käyttää Sataplastin ja perunajauhotehtaan piha-alueita.

Vuonna 1983 Kokemäen Mikroautokerholla oli yksi oma kartingauto. Omia tiloja ei tuolloin ollut. Ajoharjoittelua Euran ja Ulvilan FK-radoilla sekä Teljän Kuljetuksen pihalla. Kerhotilat löytyivät Kokemäen käräjätalon veistoluokasta 1984. Siellä pidettiin kerhoiltoja ja jopa rakenneettiin talven aikana kuusi uutta karting-autoa.

Kokemäen FK-kerho Ry perustamisesta

1.11.1984 Kokemäen kaupungintalolle kokoontui joukko mikroautoilua harrastaneita ja lajista kiinnostuneita Kokemäkeläisiä; Harri Jussila, Heikki Heino, Auli-Riitta Suominen, Markku Suominen, Esko Laurell, Marko Suominen ja Mikko Suominen. Puheenaihe oli tärkeä; Kokemäen Mikroautokerhon olemassa olo ja tulevaisuus? Yksimielisesti kerhon olemassaolo todettiin tarpeelliseksi ja päätös uuden lajikerhon syntymästä oli valmis. Nimeksi muodostui Kokemäen FK-kerho Ry. Seura myös liittyi Suomen kartingliiton jäsenyhdistykseksi. Vuoden päättyessä kerholla oli jo 61 jäsentä.

Kokemäen FK-kerho ry:n varsinainen perustamissopimus allekirjoitettiin 22.11.1984. Perustamisasikirjan teksti on seuraava:

“Kokemäen FK-kerhon perustamissopimus. Me allekirjoittaneet perustamme täten Kokemäen FK-kerho nimisen yhdistyksen ja ilmoitamme alkavamme sen jäseniksi hyväksyen liitteenä olevat Kokemäen FK-kerhon säännöt”. Sopimuksen allekirjoittajina olivat hallituksen jäsenet: Harri Jussila, Timo Ylipelto, Markku Suominen, Jarmo Heino, Risto Laaksonen ja Veijo Ojansuu.

Ensimmäisinä toimintavuosina FK-kerhon toiminta varsinaisen ajokauden ulkopuolella oli ensisijaisesti kerhoiltoja, jotka muodostuivat teoriapitoisesta ajosääntöjen ja -määräysten opiskelusta sekä varsinaisesta autojen kanssa puuhailusta. Kartingauton tekniikka tuli näin tutuksi ja niitä opeteltiin korjaamaan ja huoltamaan. Ajokaudella satakuntalaisilla kartingradoilla ajoharjoittelua, lähinnä Eurassa ja Ulvilassa.

Oman kartingradan rakennustyön aloittaminen Järilänvuorelle ohjasi voimakkaasti vuoden 1987 kerhotoimintaa. Radan rakentaminen talkoovoimin vaati jäsenistöltä valtaisan työpanoksen. Kilpailutoimintaa ei juurikaan ollut. Varainkeruussa Kokemäen FK-kerho järjesti Satakunnan ensimmäiset FK-messut 12.4.1987. Tapahtumapaikkana Kokemäen koulukeskus. Samaisena vuonna järjestettiin myös paikallisen kodinkoneliikkeen kanssa 7-osainen crossipolkupyörillä ajettu taitoajokilpailusarja, joista osa kilpailtiin Kokemäellä ja loput Harjavallassa.

Uusi kansainväliset mitat täyttävä kartingrata Järilänvuorella sai ensimmäisen pikipinnoitteensa 18.-21.1988. 700 metriä pitkä ja 8 m. leveä teknisesti vaativa rata 1:20 korkeuseroineen oli näin valmiina innokkaille kartingharrastajille. Avajaiskilpailut pidettiin sunnuntaina 18.9.1988. Avauskierroksen sai kunniakseen suorittaa Markus Turto ja Matti Ollila.

Rata-alueen kehittäminen jatkui taas lokakuussa 1994 kun tuomaritornin ja kioskirakennuksen pohjavalut laitettiin alulle. Tornista tehtiin kolmikerroksinen joiden tiloja voi käyttää tuloslaskentaan, tuomariston kokoontumispaikkana ja kuulutuksiin sekä tietysti varastotiloina. Alueelle rakennettiin myös sisäpuhelinjärjestelmä, joka kattoi tornin kaikki kolme kerrosta, kilpailunjohtajan, katsastuksen, lähdön ryhmitysalueen ja kioskin. Alun perin kioski oli tarkoitus rakentaa hirsirunkoiseksi, mutta suunnitelmat vaihtuivat puurunkoiseen. Sisätiloiltaan rakennus oli pieni, mutta katettu ja lasitettu terassi palveli kesäkäyttöä ruokailijoille ja radan käyttäjille.

Juhlallisessa tilaisuudessa puheen ratahankkeen valmistumiselle ja ensimmäiselle kilpailulle piti kaupunginjohtaja Martti Jalkanen, joka myös lähetti ensimmäiset kilpailijat matkaan. Virallinen radantarkastus Järilänvuoren radalla suoritettiin ensimmäisen kerran 30.6.1989 AKK:n, nimismiespiirin, palolaitoksen, Kokemäen kaupungin rakennusvalvonnan ja FK-kerhon edustajien läsnäollessa. Samaisena vuonna rata-alueelle valmistui myös kaivo, WC-tilat vesivessoineen ja katsastuskatos. Samalla laajennettiin myös varikkoaluetta.

Vuosi 1990 toi mukanaan ensimmäisen kansallisen tason kilpailun, joka samalla oli Kartingliiton SM-osakilpailu. Luokkina tuolloin F-mini, F-junior ja G. Kilpailuun ilmoittautui 112 kilpailijaa, joten varikkoalueella vallitsi tiivis tunnelma. Kilpailuajankohta oli kesäkuun 3. Toukokuussa ajettiin Satakunta cup:in osakilpailu ja heinäkuussa vuorossa Satakunnan piirimestaruus osakilpailu. Kesäkuussa pidettiin myös aloittelijoille suunnattu kartingleiri.

Rata-alueen kehittäminen jatkui taas lokakuussa 1994 kun tuomaritornin ja kioskirakennuksen pohjavalut laitettiin alulle. Tornista tehtiin kolmikerroksinen joiden tiloja voi käyttää tuloslaskentaan, tuomariston kokoontumispaikkana ja kuulutuksiin sekä tietysti varastotiloina. Alueelle rakennettiin myös sisäpuhelinjärjestelmä, joka kattoi tornin kaikki kolme kerrosta, kilpailunjohtajan, katsastuksen, lähdön ryhmitysalueen ja kioskin. Alun perin kioski oli tarkoitus rakentaa hirsirunkoiseksi, mutta suunnitelmat vaihtuivat puurunkoiseen. Sisätiloiltaan rakennus oli pieni, mutta katettu ja lasitettu terassi palveli kesäkäyttöä ruokailijoille ja radan käyttäjille.

You can enable/disable content protection from Theme Options and customize this message too.